2.2.5. Soinnilliset ja soinnittomat koonsonantit

1. Konsonantit jakautuvat soinnillisiin ja soinnittomiin konsonantteihin. Soinnittomia (eli konsonantit, jotka muodostuvat melko lailla suussa) ovat:

   Esimerkit: п ф к т с ш х ц ч щ (kuuntele)

   ja soinnillisia konsonantteja (l. konsonantit, jotka tuntuvat värähtelynä jo kurkussa) ovat:

   Esimerkit: б в г д з ж л н р (kuuntele)

   
   
   
2. Osa näistä konsonanteista muodostaa keskenään pareja. Näitä parillisia konsonantteja me pysähdymmekin tutkimaan tarkemmin, sillä niihin liittyy muutama hyödyllinen ääntämissääntö.

   Аа	Бб	Вв	Гг	Дд	Ее	Ёё	Жж	Зз	Ии	Йй
   Кк	Лл	Мм	Нн	Оо	Пп	Рр	Сс	Тт	Уу	Фф
   Хх	Цц	Чч	Шш	Щщ	(ъ)	Ыы	(ь)	Ээ	Юю	Яя

   Konsonanttiparit (soinniton – soinnillinen):

   п    ф    к    т    с    ш	(äänne muodostuu suussa ja se ikään kuin puhalletaan ulos)
   б     в    г    д    з    ж	(äänne muodostuu jo kurkussa ja tuntuu kurkussa värähtelynä)