Erilaisia väittelyitä
Erilaisia väittelyitä ovat:
- akateemiset väittelyt, joissa tutkitaan väittelijöiden tieteellinen pätevyys
- poliittiset väittelyt
- oikeudellisiin kysymyksiin liittyvät väittelyt
- kasvatukselliset väittelyt
- ongelman ratkaisuun tähtäävät väittelyt
- parlamentaarinen väittely (kansanedustuslaitos)
- ristiriitoja selvittelevä väittely
- oxfordilainen väittely
|
Komeinta
ja johdonmukaisinta väittelyperinnettä edustavat väitöstilaisuudet,
joissa tohtorin arvoa tavoitteleva tiedemies puolustaa väitöskirjaansa.
Väitöskirjan on oltava asiasta kiinnostuneiden saatavilla kymmenen
päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöstilaisuudessa pääosia esittävät
väittelijä, tiedekunnan nimeämä virallinen vastaväittäjä ja tilaisuutta
ohjaava kustos. Väitöstilaisuudessa saatetaan keskustella tutkimuksen
itsenäisyydestä, merkityksestä, käytetyistä tutkimusmetodeista,
lähdekirjallisuudesta yms.
Väittely ja erilaiset
väittelyasetelmat ovat kaikille tuttuja osana poliittista
vaikuttamista. Erityisesti vaalien lähestyessä viestimet välittävät
väittelyitä. Hyvän väittelytaidon tulisi kuulua menestyvän poliitikon
perustaitoihin. Viestimiä seuraava yleisö muodostaa mielipiteensä
paljolti erilaisten väittelyiden pohjalta. Näin väittelykulttuuri
yhdistyneenä länsimaiseen monipuoluejärjestelmään on olennainen osa
yleisen mielipiteen kanavoitumista demokraattisen päätöksenteon
pohjaksi.
Väittelyssä ei ole tavoitteena sovitteluratkaisu,
vaan kuulijoiden vakuuttaminen oman kannan paremmuudesta. Tehokkaan
väittelijän on siis pyrittävä vaikuttamaan yleisöönsä.
Kaikille väittelyille on yhteistä:
- Väittely koskee aina jotakin tunnistettavissa olevaa ja muodollisesti määriteltävää aluetta.
- Väittelyssä on kaksi vastakkaista puoluetta, joiden näkemys aiheesta on erilainen.
- Väittelyn tulos perustuu kuulijoiden arvioon väittelijöiden taidosta argumentoida ja todistaa ryhmänsä näkemyksen oikeellisuus.
|
|
|