VÄITTELYTAITO

Erilaisia väittelyitä

Erilaisia väittelyitä ovat:

  • akateemiset väittelyt, joissa tutkitaan väittelijöiden tieteellinen pätevyys
  • poliittiset väittelyt
  • oikeudellisiin kysymyksiin liittyvät väittelyt
  • kasvatukselliset väittelyt
  • ongelman ratkaisuun tähtäävät väittelyt
  • parlamentaarinen väittely (kansanedustuslaitos)
  • ristiriitoja selvittelevä väittely
  • oxfordilainen väittely

Komeinta ja johdonmukaisinta väittelyperinnettä edustavat väitöstilaisuudet, joissa tohtorin arvoa tavoitteleva tiedemies puolustaa väitöskirjaansa. Väitöskirjan on oltava asiasta kiinnostuneiden saatavilla kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöstilaisuudessa pääosia esittävät väittelijä, tiedekunnan nimeämä virallinen vastaväittäjä ja tilaisuutta ohjaava kustos. Väitöstilaisuudessa saatetaan keskustella tutkimuksen itsenäisyydestä, merkityksestä, käytetyistä tutkimusmetodeista, lähdekirjallisuudesta yms.

Väittely ja erilaiset väittelyasetelmat ovat kaikille tuttuja osana poliittista vaikuttamista. Erityisesti vaalien lähestyessä viestimet välittävät väittelyitä. Hyvän väittelytaidon tulisi kuulua menestyvän poliitikon perustaitoihin. Viestimiä seuraava yleisö muodostaa mielipiteensä paljolti erilaisten väittelyiden pohjalta. Näin väittelykulttuuri yhdistyneenä länsimaiseen monipuoluejärjestelmään on olennainen osa yleisen mielipiteen kanavoitumista demokraattisen päätöksenteon pohjaksi.

Väittelyssä ei ole tavoitteena sovitteluratkaisu, vaan kuulijoiden vakuuttaminen oman kannan paremmuudesta. Tehokkaan väittelijän on siis pyrittävä vaikuttamaan yleisöönsä.

Kaikille väittelyille on yhteistä:

  1. Väittely koskee aina jotakin tunnistettavissa olevaa ja muodollisesti määriteltävää aluetta.
  2. Väittelyssä on kaksi vastakkaista puoluetta, joiden näkemys aiheesta on erilainen.
  3. Väittelyn tulos perustuu kuulijoiden arvioon väittelijöiden taidosta argumentoida ja todistaa ryhmänsä näkemyksen oikeellisuus.
Väittelytilanne

 « Retorisen vaikuttamisen keinot

Väittelijän aseet »