VÄITTELYTAITO
|
Vastapuolen torjunta
Torjuntapuheenvuoro perustuu yleisöanalyysiin. Se ei varsinaisesti sisällä uusia argumentteja. Ei riitä, että osaa perustella oman näkemyksensä, vaan pitää pystyä myös torjumaan vastapuolen kielteiset argumentit. Hyvä torjuja on nopeaälyinen ja nokkela. Hän huomaa asiayhteydet, syysuhteet jne. Torjunta edellyttää tietysti taitoa käyttää kieltä, johdonmukaisuutta ja nopeaa ajattelua. Hidaskin henkilö voi löytää kunnon perustelut, mutta väittelyssä pitää vastata nopeasti. Väittelijän pitääkin vastapuolen puheenvuoroja kuunnellessaan analysoida koko ajan, mitkä seikat vastapuolen todistelussa ovat pääasioita, mitkä sivuasioita. Omassa torjunnassaan hän paneutuu ensisijaisesti pääargumenttien torjuntaan.
|
 |
Analyysin onnistuminen ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan onnistumisen ja epäonnistumisen ratkaisee lopulta yleisö. Siksi väittelijä ei saakaan missään vaiheessa syventyä liiaksi omiin muistiinpanoihinsa, vaan hänen on kiinnitettävä huomiota yleisön reaktioihin. Silloin hän näkee, mitkä argumentit ja mikä todistusaineisto tehoaa siihen vastapuolen puheenvuoroissa. Juuri niihin kohtiin hänen tulee erityisesti paneutua omassa puheenvuorossaan ja pyrkiä osoittamaan argumentit vääriksi. Amerikkalaisessa väittelyssä väittelijät istuvatkin yleisönsä edessä voidakseen tarkkailla yleisönsä reaktioita.
Torjuntapuheenvuorojen tarkoitus voi olla joku seuraavista:
- Sellaisten argumenttien ennakoiminen, joiden avulla vastapuoli voisi saada etulyöntiaseman.
- Vastapuolen argumenttien vastustaminen.
- Yleisön (vihamielisten) asenteiden muuttaminen.
|
Torjuntapuheenvuorossa voidaan aluksi esittää torjuva aines ja siirtyä sitten rakentaviin argumentteihin.
|