Päättelemiselle tyypilliset metodit
Induktio
Induktio on päättelytapa, jossa edetään osista kohti suurempia kokonaisuuksia. Näin voidaan tutkia yksityiskohtia, joissa esiintyy tiettyä samankaltaisuutta, ja siten yleistää tämä samanlaisuus koskemaan koko aluetta. Induktiivinen päätelmä voidaan tehdä esimerkkien, tilastojen ja satunnaisten yksityiskohtien perusteella.
Jos induktiivinen päättely tehdään esimerkkiaineksen perusteella, on selvitettävä, onko esimerkkejä riittävästi , ovatko ne tyypillisiä ja ovatko ne totuudenmukaisia . Tilastojen luotettavuus on aina erikseen väittelyssä arvioitava.
Deduktio
Deduktioksi kutsutaan päättelytapaa, jossa lähdetään liikkeelle suuremmista kokonaisuuksista ja edetään osia kohti. Loogikot jakavat deduktiivisen päättelyn seuraavasti:
Induktiivinen ja deduktiivinen päättely ovat toisilleen vastakkaiset.
Kausaali
Kausaalisuhteeseen perustuvaksi päättelyksi sanotaan menetelmää, jossa selvitellään syitä ja seurauksia eli tapauksia, joilla näyttää olevan selvä yhteys keskenään. Toinen objekteista vaikuttaa toiseen ja kausaalipäättely keskittyy näiden syysuhteiden selvittelyyn. Kausaalisuhteisiin perustuva argumentointi jaetaan seuraaviin luokkiin:
- Argumentum a´ priori, perustelu syystä seuraukseen
Objekteja verrataan kronologisessa järjestyksessä. - Argumentum a´posteriori, perustelu seurauksesta syyhyn.
Järjestys on päinvastainen. - Perustelu syystä syyhyn.
Ensin tuodaan esiin yksi ja sitten toinen seuraus, joilla molemmilla on sama syy. Nämä seuraukset eivät vaikuta toisiinsa, mutta molempiin vaikuttaa yhteinen syy.
Kausaaliargumentteja tutkittaessa huomataan, että premissi (peruste) ei aina näy. Usein myös epäillään, onko mainittu syy riittävä aiheuttamaan väitteen seurauksen. On kysyttävä, onko muita syitä vaikuttamassa ilmiöön.
Esimerkki:
Terveyslehti kertoo 62-vuotiaasta sydänpotilas Matti Turusesta, joka sairasti sydän- ja verisuonisairautta. Sydänlääkkeet eivät auttaneet hänen oireisiinsa. Sitten hän luki artikkelin Bio-Qinon Q 10:stä. Hän osti tuotetta apteekista. Muutaman viikon kuluttua hän huomasi energiansa ja voimiensa palautuneen.
Tarkkaavainen lukija huomaa kuitenkin jutun viimeisen kappaleen:
Matti on lopettanut tupakoinnin, eikä siitäkään ole ollut mitään vahinkoa. Hän oli tupakoinut yli 40 vuotta, mutta kuultuaan sairaudestaan hän päätti lopettaa tupakoinnin.
Kausaaliargumentteja testattaessa ei pidä myöskään unohtaa arvioida, onko väitetyt tosiasiat näytetty toteen.